Mahdottoman pitkä päivitys vuorotteluvapaan loppumetreillä

Mahdoton pimeys painaa päälle. Nautin kyllä osaltaan kun saa käydä lenkillä pimeässä, mutta turvallisesti, kun valitsee katuvaloitetun reitin. Tänään päätin olla reipas ja hölkätä ennen tyttöjen heräämistä, joten olin lenkillä jo 6.30. Lenkin jälkeen suihkuun, tytöille aamupala ja itsellä kotihommien tekoa ennen heidän kouluunlähtöään. No, reippaus karisi heti kun tytöt lähtivät ovesta ulos. Joo, mua väsyttää tämä vuodenaika, olin sitten töissä tahi en. Havahduin siihen että olin nukahtanut sohvalle pyykkien viikkaamisen jälkeen. En anna väsymykselle periksi, tahti hidastuu muttei lopu, eli en jäänyt tänäänkään sinne sohvan pohjalle. Aluksi tuntui, etten ole tehnyt suunnilleen mitään, mutta olenpa kuitenkin:

.. eli lahjojen paketointia, siemennäkkärin tekoa ekaa kertaa, eilen piparitalkoita, tänään ruokalahjojen paketointia (suklaapopkornia ja marenkeja).


Ja viime viikonlopun kuvia seuraavassa:

Kahdenkeskistä aikaa Helsingissä: Suuri Glögivertailu (minulla tukka kipeä sunnuntaina, myönnetään, vertailtiin n. kuudessa paikassa), Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla tunnelmointia, ihana illallinen Juuressa (Suuri Glögivertailu alkoi täältä ;)), katusoittaja joululauluja soittamassa pulloilla. Sunnuntaina perheen kanssa Ikeaan ja Bauhausiin, remontti on vielä vaiheessa ja pahasti, meillä on karsean näköistä, viikonloppuna aherretaan ja toivottavasti saadaan nyt ainakin suurin osa paikoilleen.



Ja vielä viime viikolta:

Paljon hehkutettu Red Velvet-kakku (ihan ok, mutta en tee toiste, tykkään enemmän vaikkapa porkkanakakusta), paperimassakranssi vol 2 (onnistui, kun laitoin sekaan liisteriä, sisään valosarja ja tuli aika kiva!), aikaisemmin tekemäni valo-oksa seinällä.

Niin että voin sanoa taas itselleni: asioita kyllä tapahtuu, ei ole maailmaloppu jos joskus nukahtaa sohvalle kesken pimeintä aikaa, sillä nukahtamisellakin on tarkoituksensa, nimittäin akkujen lataaminen. Tällä hetkellä sisäiset patterini ovat halvinta laatua ja aika lailla kuluneetkin, kun valoistuu, saan ne normi-pirkkalaatua olevat patterini takaisin. Mitenhän jotkut onnistuu muuten pitämään duracellit ladattuina koko ajan..?