PAPERIMASSAKRANSSI

Olen lähdössä teatteriin 3 tunnin päästä. Kasvivärillä hiuksissani on pitkä vaikutusaika, joten sain siksi aikaa idean loistavalle kokeilulle: kokeilen tehdä paperimassakranssin!

Keittiössä on nyt kaksi kulhoa täynnä sellumassaa, ja varoitusteksti niiden vierellä: Ei saa koskea, sellua! Mies saapuu kotiin kun teen lähtöä, joten hän vaikka saattaisi huitaista sellut alas kuvitellen sen olevan riisipuuroa.

Olen kokeillut myös toffeen tekoa (vasemmassa laidassa) ja askarrellut joulukortteja (korttipaja on tuossa taustalla). Sopu sijaa antaa, eikö?

Pohjan tein foliosta, ja ympyrän mallina käytin kakkukuvun alustaa.

Sellu käyttyäytyy eri tavoin kuin opiston kurssilla käyttämäni pellavaselluloosa. Tämä "oikea" koivusellu ei tartu mallin rakentamiseen käytettävään lankaan niin hyvin kuin pellavasellu. Malli rakennetaan niin, että sellumassaan kastetaan lanka, joka on tiukasti vedetty molemmin käsin suoraksi, ja asetetaan sitten mallin päälle. Eli lanka dipataan massaan ilman että lanka on lötkönä missään vaiheessa. 

Päätin ripotella sellua lankojen päällekin, koska sellu ei tosiaankaan tarttunut niin kuin kuvittelin. Jos ja kun saan teokseni nostettua mallin päältä pois sen kuivuttua, teen saman foliomallin päälle vielä toisen samanlaisen puoliskon, yhdistän ne jotenkin niin että sisällä on valosarja (teipillä, sellulla, kuumaliimalla?), ja voila: minulla on uniikki valokranssi. Jos ja kun kaikki menee niin kuin Strömsössä tai Homsössä vai miten se nyt oli..?