sunnuntai 5. lokakuuta 2014

SMOOTHIESUNNUNTAI

 

 

Paremman elämän myötä olen kehitellyt paheita vanhojen, menetettyjen tilalle. Ei enää hiilarimättöä, paitsi perjantaisin. Perjantain mättöpäivä on minulle pyhä, eikä silloin tingitä sokerin määrästä ja sen mahdollisimman nopeasta imeytymisestä. Ennen herkkupäiviä oli useampi viikossa, nyt tuo yksi riittää (kun se muistuttaa jälkeenpäin kovalla vatsakivulla ja muutenkin turvonneella, vedottomalla ololla). En rupea erittelemään syömiäni määriä, riittää kun itse ne tiedostan hirveiksi. Aloitin siis vaahtokarkkipussilla, omenapiirakalla, sipseillä, viinilasillisella.. jne. jne. Mättö kestää useamman tunnin, ja siihen tarvitaan paljon sokeripitoisia herkkuja. 


Muina päivinä tyydyn teehen, kun makeanhimo yllättää. Yleensä vihreä tai valkoinen tee eri variaatioineen riittää, mutta kaapista löytyy myös honeybushia, matea, rooibosta ja erilaisia yrttiteesekoituksia. Aarteeni, matcha-tee, on pakastimessa (suositeltava paikka muuten flavonoidien säilymiseksi ;)). 


Siksi laitoin siis kuvan teekaapista edelliseen postaukseen - teenjuonti on minun juttu! Ammattimaiset kahvinjuojat nauttivat varmasti usemamman kupin kahvia päivässä kuin minä teetä - juon 5-6 kuppia päivässä. Se on ihan kohtuumäärä mielestäni. Mulla on hyvin harvoja asioita mitkä seuraavat elämässäni mukana vuosien ja taas vuosien ajan, teenjuonti on yksi kulmakiveni. Se oikeasti rauhoittaa ja virkistää samaan aikaan, antaa hyvän tauon tuumailuun ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamiselle. Matkoiltakin tuon lähes aina teetä matkamuistoksi, ei vie paljoa tilaa ja saa uusia makuja kun markettivalikoimat alkavat olla aika loppuunkalutut. Teenjuonti pitää minut järjissäni kun haaveilen mättöperjantaista!



 

Toinen makeanhimontaltuttaja on erilaiset smoothiet. Viimeksi laitoin avocadoa, omenaa ja puolukkaa maidon ja rahkan kaveriksi ja oli taas tosi hyvää. Huomenna teen samanlaisen satsin. Joskus olen ostanut kaupasta lenkin jälkeen proteiinijuomia/patukoita jos on ollut kiire eikä muuta ehdi haukata, mutta olen todennut että jos jaksan itse vääntää smoothiet ja pakata mukaan niin ravintoarvot on yhtä hyvät, ja paremmatkin kotitekoisissa versioissa. En ymmärrä näistä asioista paljoa, eikä tämän blogin tarkoitus ole olla mikään reseptinurkkaus, mutta on (jälleen) uusi oivallus minulle olla aina uskomatta näyttävään markkinointiin ns. terveystuotteiden kohdalla. 


Ennen kaikkea muistan  näitä tekstejä tulevaisuudessa lukiessani voineeni paremmin. Juu en hehku, en ole muuttunut ärsyttävän Karita Tykän näköiseksi, mulla ei ole minkäänlaisia näkyviä vatsalihaksia (ehkä ne ovat hyvin hyvin syvällä..?), olen ihan sama nainen kuin ennenkin. Oloni on kuitenkin parempi ja energisempi, ja olen nyt kokeillut ja todennut tosiasiaksi väitteen 6 viikon liikunnan hyvästä tekevästä vaikutuksesta - tästäkin kirjoitin aiemmin syksyllä kun päätin aloittaa liikkumisen. Ilman virtuaalista päiväkirjaani olisin jo unohtanut koko lupaukseni ottaa itseäni niskasta kiinni, sen verran tervanjuonnilta ensimmäiset pari viikkoa tuntui. Nyt mulla on tässä konkretiaa kerrakseen kun maaliskuun 16. päivä lösähdän telkkarin ääreen hampurilainen käsissä ja pullavati pöydällä odottaen. Ehkä siinä kohtaa järkevä minä muistuttaa tästä blogista ja tunnelmista. Ja vaihdan hampparin vaihdossa smoothieen ja jälkkäriteehen, koska ne on ennenkin tehonneet mättöhimoon.  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti