Olen uskaltautunut matkailemaan itsekseni. Se on iso askel minulle ja liittyy sekä tuohon aikaisempaan lupaukseeni opetella viihtymään omassa seurassa, että herra Menierin jatkuvaan läsnäoloon joka tällä hetkellä ei ole niin vaativaa kuin vielä keväällä. Kynnys lähteä autolla kauemmas on siis tällä hetkellä enemmän kiinni omista kohtauksen uusimisen peloista kuin todellisesta, väsyttävästä huonosta olosta.
Niinpä suuntasin Porvooseen tyttöjeni kanssa. Kaikki meni oikein hyvin - ei ruuhkaa, sain auton ilmaiseen (!) parkkiin lähelle vanhaa kaupunkia, sää oli ihana, seura loistavaa :). Käytiin kahvilassa ja lempikaupassani maailmassa, nukkekodin tavaroita ja muuta tarpeellista myyvässä lelukaupassa. Mulla on aikuisen naisen harrastus, mekaanisten peltilelujen keräily. Nykyään en osaa edes hävetä harrastustani (tohdin jopa sanoa myyjälle hänen kysyessään tuleeko lelu lahjapakettiin, että se tulee itselleni, keräilen niitä). Kokoelmani on hyvin maltillinen, ja kartutan sitä jos kohdalle sattuu sopiva, mielellään eläintä esittävä peltilelu.
Toffeepaloja ostettiin myös, Brunbergilta tietty. Kynttiläkippo on puhdasta rekvisiittaa, suklaapalakin näyttää ankealle jos taustana on pelkkää ruskeaa (oivallusten lauantai!). Tai sitten suklaan olisi voinut asetella nätille servetille.. MUTTA pointti tämän kappaleen takana on se, että kuvan ottamisen jälkeen suklaa hyppäsi takaisin pussiin eikä suuhuni. Mullakin on itsekuria kun tarpeeksi harjoittelee. Kaksi viikkoa sitten olisin vetänyt koko pussin naamariin matkalla keskustasta motarille. Lisäpointtina vielä sekin, kun jatkettiin tyttöjen kanssa ystävälleni kylään, niin pysähdyttiin lähi-Saleen ja siellä oli samaisia toffeepaloja myynnissä pienemmässä pussissa. Niin olisi sekin kiusaus pienempi. Porvoossa näkyy olevan oman karkkitehtaan tuotteita kiitettävästi myynnissä joka puolella.
Maailma on taas parempi paikka kun sitä on ystävän kanssa parannellut <3.
Päivän negatiivisuus on, että kuntokuurini ja elämäntapamuutokseni ei näy lainkaan mitoissani. Ärsyttävää! Ensi viikolla tarkempaa syyniä syömisiin.. olen luottanut siihen että herkutellakin voi jos lisää liikuntaa ja karsii niitä huonoja hiilareita pois. Ei minun todellisuudessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti